Mitä oheinen kuva sinussa herättää? Mihin asioihin sinun kokemusmaailmassasi se tarttuu? Miltä se tuntuu?
Kuva on vahva viestinnän väline. Kuvat herättävät tunteita ja muokkaavat asenteita. Kuvien avulla voi rakentaa osallisuutta ja vahvistaa itseluottamusta tai sulkea ulos ja mitätöidä. Tästä blogista saat työskentelyvinkin katsomustietoiseen kuvien käyttöön. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua katsomuksiin liittyvistä teemoista, pohtia miten kuvat välittävät arvoja ja uskomuksia sekä oppia huomaamaan, miten oma henkilöhistoria ja ympäröivästä kulttuurinen konteksti muokkaavat tulkintoja. Tehtävä liittyy tapakulttuuriin ja juhlaperinteisiin, joka on keskeinen teema sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa. Jos opetat jotain muuta kuin kristillistä uskontoa, voit halutessasi vaihtaa katsottavia kuvia. Kuvatyöskentely toimii myös muiden kuvien ja aiheiden kanssa.
Jos kiinnostuit teemasta, tervetuloa hakemaan lisää ideoita maksuttomasta Katsomustietoinen? -verkkokoulutuksestamme tiistaina 9.2. klo 12.30-16.
Mikään kuva ei itsessään ole opetukseen sopimaton, vaan kyse on siitä miten ja millaisessa kontekstissa kuvat esitetään ja miten niitä käsitellään. Jos emme koskaan näe kuvia, joihon voisimme samaistua tai jos vaikkapa uskonnollinen tai kulttuurinen taustamme tai seksuaalinen suuntautumisemme näyttäytyy ympäristön kuvissa voittopuolisesti negatiivisessa valossa, se vaikuttaa motivaatioomme ja itseluottamukseemme. Rikas ja monipuolinen kuvakulttuuri ja kuvien dialoginen lukeminen vahvistavat kaikkien osallisuutta ja kehittävät kriittistä kuvanlukutaitoa.
Jotta kuvatyöskentely houkuttelisi itseilmaisuun ja erilaisiin näkökulmien esiin tuomiseen, on hyvä tarkastella ensin kuvaa ilman taustatietoa siitä. Tässä vaiheessa on tärkeää tehdä oppilaille selväksi, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole vaan tarkoitus on tutkia kuvaa ja sitä, mitä oppilaat siinä näkevät. Tämä jälkeen voidaan siirtyä tiedollisempaan tarkasteluun. Opettajalla on hyvä olla perustieto kuvasta, esimerkiksi keitä kuvan henkilöt ovat, mitä kuvassa olevat esineet ovat, milloin kuva on otettu ja minkälaiseen tilanteeseen se liittyy. Tässä ohjeistuksessa on hieman taustatietoa joistakin kuviin liittyvistä teemoista.Työskentelyä voi ohjata muihinkin teemoihin.
Tehtävä: Juhlaperinteitä suomalaisissa kouluissa eri aikakausina
1. Tarkastellaan kuvaa ja sen herättämiä tulkintoja. Oheiset kysymykset liittyvät Visual Thinking Strategy -menetelmään. Niiden tarkoitus on pitää keskustelu kiinni kuvassa ja saada uusia näkökulmia siihen. Katsokaa kuvia ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
a) Mitä kuvassa on?b) Mikä kuvassa saa sinut sanomaan näin?
b) Mitä muuta kuvasta voi löytää?
2. Kiinnitetään kuva sen historialliseen ja katsomukselliseen kontekstiin. Tämä voi tapahtua siten, että opettaja kertoo kuvien taustoista, tai oppilaita voi ohjata itsenäiseen tiedon hakuun jostain heitä kiinnostavasta asiasta. Opettajan on hyvä kuitenkin kertoa ainakin se, mistä kuva on otettu. 3. Ohjataan oppilaat tekemään jonkinlainen oma tuotos. Jos teette kuvallisia tuotoksia, voitte koota niistä näyttelyn. Näitä kuvia voidaan taas tarkastella käyttämällä kohdan 1. kysymyksiä. Usein oppilaat valitsevat jotain itselle läheisiä juhlia ja näin myös luokan erilaiset uskonnolliset ja kulttuuriset perinteet saavat tulla näkyväksi. Lapsen ja nuoren tulee kuitenkin voida itse valita, tuoko omaa taustaansa näkyväksi vai ei, tai jos tuo, niin miten paljon. Tämän takia on tärkeää pitää tuottamistehtävä riittävän avoimena ja kertoa oppilaille, että heidän työnsä tulevat näkyville yhteiseen näyttelyyn. Tässä muutama esimerkki mahdollisista tehtävistä.
Alakoulu
Alaluokat: Valitse joku juhla. Mitä asioita siihen kuuluu? Kysy läheisiltä aikuisilta miten heidän lapsuudessaan juhlaa on vietetty. Piirrä kuva tai kirjoita tarina.
Yläluokat: Valitse joku juhla. Etsi siitä siitä tietoa. Kysy myös läheisiltä aikuisilta, miten heidän lapsuudessaan juhlaa on vietetty. Mitä uskonnollisia elementtejä siihen on liittynyt? Tee joku tuotos, joka kertoo valitsemastasi juhlasta.
Yläkoulu
Ota selvää itsenäisyyspäivään ja jouluun liittyvistä historiasta ja perinteistä. Valitse jokin teema, joka sinua kiinnostaa ja tee siitä jokin tuotos.
Lukio
a) Suunnitelkaa kouluunne juhla, jossa erilaiset uskonnolliset ja ei-uskonnolliset perinteet saavat näkyä ja jossa kunnioitetaan osallistujien uskonnonvapautta. Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi: Rissanen I. (2020) Monikatsomuksellisten koulujen juhlakulttuuri. Katsomukset.fi. Viitattu 8.1.2021 Ohje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä uskonnollisista tilaisuuksista lukiossa. Opetushallitus. Viitattu 8.1.2021 Opetusta sääteleviä lainkohtia. Opetushallitus. Viitattu 8.1.2021
Tietoa kuvista (kuvat ja taustatieto saatavilla myös vapaasti muokattavassa PP-esityksessä)
On alkamassa itsenäisyysjuhla Pihlajamäen koulun juhlasalissa. Juhlan punaisena lankana on Suomi -neidon elinkaari ja esityksissä matkataan itsenäisen Suomen historian läpi tanssi-, musiikki- ja videoesitysten avulla. Kuva on vahva symbolinen viesti yhteisen, kulttuurirajat ylittävät toivon ja rauhan rakentamisesta. Se tiivistää oman aikamme eettisiä tuntoja koulun merkityksestä toiveikkaan tulevaisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Lintuun liittyy monia symbolisia merkityksiä. Linnuilla on poikkeuksellinen kyky liikkua erilaisissa elementeissä: ilmassa, maalla ja vedessä. Lintu esiintyy eri kulttuureissa mm. toivon ja rauhan, muutoksen, syntymän ja kuoleman symbolina, sekä olentona, joka pystyy liikkumaan eri todellisuuksien välillä. Lisätietoa lintuun liittyvästä symboliikasta löydät interaktiivisesta aineistosta Bird – Symbols and Stories from Europe, Middle East and Ancient Egypt.
Oheinen kuva 30-luvulta Helsingistä, Käpylän koulusta, on omana aikanaan välittänyt samoja toivon ja yhteenkuuluvuuden arvoja. Tyttö pitää sylissää Jeesus-lasta ja hänen takanaan enkeli laulaa. Joulu on alun perin kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Raamatusta löytyvien kertomusten mukaan Jeesus-lapsi syntyi jouluna ja enkeli kertoi tästä iloisesta uutisesta ihmisille. Kertomus löytyy mm. Luukkaan evankeliumista luvusta 2.
1930-luvulla lähes kaikki suomalaiset kuuluivat johonkin kristilliseen kirkkokuntaan. Jeesus-lapsi ja enkeli kertoivat viestiä toivosta valtaosalle väestöstä ja rakensivat näin yhteisöllisyyttä. Ihan kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan tunteneet yhteenkuuluvuutta kristilliseen kuvastoon. Suomessa oli pieni määrä muihin uskontoihin kuuluvia, esimerkiksi jehovantodistajia, mormoneita sekä venäjältä muuttaneita juutalaisia ja muslimeita. Myös buddhalaisia ja hindulaisia vaikutteita esiintyi. Jo 1800-luvun puolella esiintyi liikehdintää uskonnonvapauden ja uskonnottomuuden puolesta. Vuonna 1923 säädetty uskonnonvapauslaki mahdollisti virallisesti myös muiden kuin kristillisten uskontojen harjoittamisen sekä uskontokuntiin kuulumattomuuden. (Lue lisää: Illman, Ketola, Latvio & Sohlberg (2017) Monien uskontojen ja katsomusten Suomi)
Katso myös:Lisää tietoa ja pedagogisia ideoita katsomustietoisuuteen liittyen
Ideoita kuvien käyttöön opetuksessa
Iloa kuvien katseluun toivottaa,
Essi Ikonen
Uskonnonopetus.fi