Laskiaisblogissamme tänä vuonna kaksi työskentelyä: voit valita joko laskiaisperinteisiin liittyvän laskiaiskertomuksen ja -bingon tai luokan yhteisen ekopaastotyöskentelyn. Tai valitse vaikka molemmat!
Laskiainen on varsin vanha juttu. Laskiaisesta alkanutta kevätpaastoa on vietetty 1400 vuoden ajan, jo 600-luvulta saakka. Katolisen kirkon aikana keskiajalla joulu päättyi Nuutin päivään, josta alkoi pitkä pyhätön kausi eli härkäviikot. Härkäviikot puolestaan lopetti laskiainen, joka merkitsi paaston alkamista. Keskiajalla laskiaisesta muodostui varsin riehakas karnevaali, jolloin herkuteltiin lihalla ja herkuilla. Karnevaalin jälkeen oli aika aloittaa paasto eli sanoa lihalle ja herkuille jäähyväiset seitsemäksi viikoksi pääsiäiseen saakka. Reformaation myötä Suomen kirkosta tuli luterilainen, eivätkä kevätpääston määräykset enää koskeneet luterilaisia. Laskiaisen vietto jäi
Paaston aika alkaa laskiaisesta, tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisestä keskiviikosta jota kutsutaan tuhkakeskiviikoksi. Tuhkakeskiviikon perinne on ollut kirkossa käynti ja tuhkaristin piirtäminen otsaan katumuksen merkiksi. Tänä vuonna laskiainen on vasta helmikuun lopulla, 28.2.
Paaston aikana on ollut myös tapana rauhoittua odottamaan tulevaa pääsiäistä. Rauhoittuminen ja kohtuullisuus ovat tarpeen myös nykyajan elämässä. Paastoperinnettä on elvytetty myös luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi ekopaasto kutsuu miettimään omia kulutusvalintoja ja ympäristöä pääsiäistä edeltävän paaston ajan.
Suomessa laskiaisena saatetaan edelleen syödä rasvaisia ruokia, kuten lihalla höystettyä hernekeittoa eli rokkaa ja kermavaahdolla sekä hillolla tai mantelimassalla täytettyjä laskiaispullia. Laskiaistiistaina Suomessa on perinteisesti ”laskeuduttu paastoon” laskemalla mäkeä pulkalla tai suksilla. Laskiaisen vietto ei kuitenkaan riipu siitä, onko maassa lunta!
Bingo laskiaisen sanoista
Sananselitysbingo on hauska tapa tukea oppilaiden käsitteellisen ajattelun kehittymistä. Edellisen lukutekstin pohjalta voi tehdä luokassa bingon.
1. Luetaan teksti lukupareissa tai kuunnellaan teksti opettajan lukemana.
2. Parit kirjoittavat vihjeiden sanat bingoruudukkoon vapaavalintaisessa järjestyksessä.
3. Oppilaat saavat hetken aikaa painaa sanoja mieleensä. Sitten lukupaperit otetaan pois.
4. Opettaja lukee vihjeet.
5. Pari, jonka bingorivi tulee ensimmäisenä täyteen, huutaa bingo.
6. Tarkistetaan, ovatko bingon saajat muistaneet sanojen merkitykset oikein.
7. Bingoa voidaan jatkaa kunnes kaikki parit ovat saaneet bingon. Niin kaikki sanat tulee käytyä vielä merkityksineen läpi.
Helpotettu versio: oppilaat piirtävät tai kirjoittavat sanat ruudukkoon. Sanoja luetaan ääneen satunnaisessa järjestyksessä.
Luokan yhteinen ekopaasto
1. Miettikää mistä asioista voisitte luopua paastokauden ajaksi jotta ympäristö (luonto tai muut ihmiset) voisi paremmin.
2. Kirjoittakaa kaikki ehdotukset yhteiselle listalle.
3. Laittakaa lista sekä tyhjä julistepaperi luokan seinälle paaston ajaksi. Julistepaperi voidaan otsikoida esim. Meidän luokan ekopaasto.
4. Leikatkaa kuppiin tyhjiä paperilappuja (sellaisia mihin mahtuu kirjoittamaan yhden asian listalta). 5. Oppilaat valitsevat listalta paastoteon ja kun ovat täyttäneet sen, täyttävät lapun ja liimaavat sen julisteeseen. Listaa voi myös täydentää uusien asioiden tullessa mieleen.
6. Ennen pääsiäistä työ puretaan ja pidetään juhlat. Voitte asettaa jonkin tavoitteen lappujen määrälle ja sopia siitä miten tavoitteen saavuttamista juhlistetaan.
7. Paaston purku: jaotellaan lappuset siten että samat sisällöt samaan pinoon. Katsotaan mitä asioita on tehty paljon ja mitä vähän.
Keskustellaan: miltä tuntui luopua asioista? huomasitteko että teoillanne oli jotain vaikutusta omaan ajatteluunne tai ympäristöön?
Blogikirjoitus julkaistu aiemmin blogissamme Uskontotuntiunelmia.