Uskontoihin liittyviä esineitä voi käyttää katsomusaineiden oppitunneilla monin tavoin. Esineiden kautta on helppo havainnollistaa ja elävöittää opetusta. Niiden avulla voi kertoa jonkin uskonnon uskomuksista, historiasta ja eletystä uskonnosta. Esineitä voi tarkastella paitsi merkitysten lisäksi myös materiaalisesta näkökulmasta, käyttäen näköaistin lisäksi myös muita aisteja.

Moneen uskontoon liittyy erityisiä esineitä, joita käytetään esineitä esimerkiksi rituaaleissa, juhlissa ja pukeutumisessa. Esineitä voidaan myös pitää esillä kotona tai kantaa mukana muistuttamassa uskomuksista, perinteistä tai omasta katsomuksesta. Myös kirkoissa, moskeijoissa, synagogissa ja temppeleissä on usein esillä erilaisia esineitä.

Esineet voivat olla omistajilleen tai käyttäjilleen tärkeitä siksi, että niitä pidetään pyhinä. Esineillä voi olla myös tunnearvoa. Jotkut uskovat, että tietyillä esineillä voi olla yliluonnollisia voimia. Samalla kun jokin esine voi olla jollekulle pyhä ja merkittävä, se voi olla toiselle täysin merkityksetön. Esineet voivat myös kiinnostaa muista kuin uskonnollisista syistä, esimerkiksi esteettisyytensä tai historiansa vuoksi.

Uskonnollisesti merkitykselliset esineet eivät kuitenkaan ole neutraaleja, joten opetuksessa on hyvä toimia sensitiivisesti. Jotkin esineet voivat olla sellaisia, ettei niitä ole kunnioittavaa esimerkiksi kierrättää luokassa. Oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa voi pohtia sitä, miten toisen pyhää voisi kunnioittaa. Tässä yhteydessä keskustelua voi laajentaa uskonnon materiaaliseen ulottuvuuteen laajemmin: Miksi jotkut eivät piirrä jumalasta kuvaa? Miksi uskonnollisen patsaan päälle kiipeämisestä voi saada sakot? Miksi johonkin uskonnolliseen tilaan on pääsy kielletty?

Uskonnonopetus.fi:n Instagramissa ja Facebookissa alkaa ensi viikolla uusi somesarja: Viikon esine. Sarjassa esitellään syksyn aikana seitsemän esinettä sekä vinkkejä esineiden käyttöön katsomusaineiden tunneilla. Vinkit päivittyvät syksyn aikana tähän blogikirjoitukseen, jotta ne löytyvät helposti yhdestä paikasta. Esineet esitellään lyhyesti somessa, minkä lisäksi jokaisesta esineestä julkaistaan pidempi blogiteksti.

Hyviä opetushetkiä esineiden parissa!

Esineet ja tehtävät

Sarjan tekstit ja tehtävät on suunnattu lukioon. Tehtävät sopivat myös muiden kuin sarjassa esiteltyjen esineiden kanssa työskentelyyn. Lisäksi tehtävät ovat sovellettavissa muihin aiheisiin ja oppiaineisiin. Lyhyemmät tekstit ja monet tehtävistä sopivat myös yläkouluun. Kuulemme mielellämme palautetta sekä teksteistä että tehtävistä!

• Viikon esine 1: Miksi rukousmyllyä pyöritetään?
• Viikon esine 2: Miksi daruma-nukella ei ole silmiä?
• Viikon esine 3: Miksi jumalista tehdään patsaita?
• Viikon esine 4: Onko kristalleilla voimia?
• Viikon esine 5: Miten rukousnauhaa käytetään?
• Viikon esine 6: Mitä ikonit ovat?
• Viikon esine 7: Mitä rukouskotelon sisällä on?

Substantiivi, adjektiivi, verbi

Tehtävässä harjoitellaan kuvailemista, muistamista, sanoittamista ja mielikuvan luomista. Tehtävä perustuu Harvardin yliopiston Project Zero -hankkeessa kehitettyyn ajattelurutiiniin Name, Describe, Act. Rutiini löytyy Ron Ritchhartin ja Mark Churchin teoksesta The Power of Making Thinking Visbile (Jossey-Bass 2020) sekä Project Zeron nettisivuilta.

1. Tutki esinettä tarkasti minuutin ajan. Mitä havaitset? Paina mieleen mahdollisimman monta asiaa. Esine laitetaan pois näkyvistä ennen seuraavaa vaihetta. 
2. Nimeä esineen osia ja ominaispiirteitä. Mitä osia esineessä on? Mitä erityispiirteitä tai tuntomerkkejä siinä on? Tarkoituksena on nimetä asioita, joita voisi osoittaa sormella. Nimeämisessä käytetään erityisesti substantiiveja. Tee nimeämistäsi asioista lista. 
3. Kuvaile jokaista nimeämääsi asiaa. Käytä kuvailuun adjektiiveja tai kuvailevia lauseita. Millainen tämä osa tai ominaispiirre on? 
4. Mieti, miten nimetyt asiat toimivat. Mitä tämä osa tekee? Mikä on tämän osan tai ominaispiirteen tehtävä, tarkoitus tai merkitys? Miten se vaikuttaa kokonaisuuteen? Millaisia yhteyksiä nimetyillä asioilla on toisiinsa? Käytä erityisesti verbejä, mutta muitakin sanoja voi hyvin käyttää. 
5. Katso esinettä uudelleen. Keskustelkaa tekemistänne havainnoista parin kanssa, pienessä ryhmässä tai koko ryhmän kesken. Oletteko nimenneet samoja asioita? Mitä adjektiiveja ja verbejä olette liittäneet nimeämiinne asioihin? Millaista nimeäminen ja ominaisuuksien ja toiminnan kuvaileminen oli? 

Selitä ja piirrä

Työskennellään pareittain, toinen parista on piirtäjä, toinen selittäjä. Piirtäjät eivät saa nähdä esinettä, vaan he kääntyvät selin opettajaan. Opettaja näyttää esineen selittäjille. Selittäjä kuvailee esinettä piirtäjälle, jonka tehtävänä on piirtää esine paperille parin kuvauksen mukaisesti näkemättä sitä. Selittäjän tehtävänä on kuvailla esinettä mahdollisimman tarkasti ja auttaa paria piirtämään se.

Kysymyksiä esineen tutkimiseen

• Oletko nähnyt tällaista esinettä aiemmin?
• Mitä värejä siinä on?
• Miltä esine tuntuu?
• Mistä esine on valmistettu?
• Mitä eri yksityiskohtia siinä?
• Kuka tämän esineen on mahdollisesti tehnyt?
• Mikä tämä esine on? Mikä tämä esine voisi olla?
• Tiedätkö, mihin uskontoon esine liittyy?
• Miten esinettä voisi käyttää?
• Missä esinettä voisi käyttää?
• Kuka esinettä voisi käyttää?
• Kuinka vanha tämä esine on?

Keskustelukysymyksiä esineiden käytöstä ja merkityksestä

• Voiko esineiden avulla vaikuttaa maailmaan? Jos, miten? 
• Miten pitää suhtautua esineeseen, jota joku pitää pyhänä? 
• Pitäisikö uskonnollisia esineitä käyttää vain niiden, joille sillä on uskonnollista merkitystä? 
• Sinulle ehdotetaan, että sinun pitäisi käyttää tätä esinettä itse. Mitä ajatuksia tämä herättää?

Vertaillaan esineitä

Valitaan ainakin kaksi eri uskontoihin liittyvää esinettä. Tutkitaan kahta esinettä kerrallaan. Mikä esineissä on samanlaista? Mikä erilaista? Vertailua voi tehdä esimerkiksi esineiden ulkonäköön, käyttöön, symboliikkaan, materiaaleihin ja merkityksiin liittyen.

 Tutkitaan esinettä kolmesta näkökulmasta

Tekijä: Kuka on tehnyt esineen? Mitä ajatuksia ja tunteita tekijällä on ollut esinettä tehdessään? Mitä tarkoitusta varten hän on tehnyt esineen? 

Käyttäjä: Kuka käyttää esinettä? Miten ja miksi esinettä käytetään? Mitä merkitystä esineellä on käyttäjälle? Miten hän on saanut sen? 

Ulkopuolinen: Miltä esine näyttää ulkopuolisen silmin? Mitä ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä esine herättää?

Havaitse, ajattele, kysy 

Tehtävä perustuu Harvardin yliopiston Project Zero -hankkeessa kehitettyyn ajattelurutiiniin See, Think, Wonder. Rutiini löytyy Ron Ritchhartin ja Mark Churchin teoksesta The Power of Making Thinking Visibile (Jossey-Bass 2020) sekä Project Zeron nettisivuilta sekä Ajattelun taidot katsomusaineissa – Opas alakouluun -materiaalistamme.

Havaitse: Tutki esinettä. Mitä näet tai havaitset? Kuvaile esineen yksityiskohtia, värejä, muotoja ja materiaaleja. 

Ajattele: Mitä ajatuksia esine herättää? Miten esine liittyy uskontoon? 

Kysy: Mitä kysymyksiä esine herättää? Mitä haluaisit tietää lisää esineestä?